tiistai 12. kesäkuuta 2018

Ulkonäkökeskeistä?

Maitopurkin kyljessä lukee: "pakkaus on täysin kasvipohjainen". Nuorimmainen lukee: "rakkaus on täysin kasvopohjainen". No niin se ehkä joskus on!

sunnuntai 10. kesäkuuta 2018

Kesäkuun kymmenes

Takana:

Pikainen käynti pohjoisessa: nukkumista kylmässä mökissä ja lämpimässä B&B -huoneessa. Poroparlamentin kaikki höpsöys laajassa mittakaavassa, kun 70-vuotisjuhlan kunniaksi oltiin viety koko poroisäntä- ja tutkijakööri Santa Parkin luolastoon.

Hääpäiväkin oli jossakin välissä. Ja toiseksi vanhimmainen täytti 17v.

Vanhimmainen oli päässyt kesätyössään laskeutumaan viemäriin.

Jyväskylä Cup ensin palellen ja sitten paahtuen. Ja pari meille majoittuvaa kansainvälistä biologia pyörähti nukkumassa yhden yön ennen maastoretkelle lähtöä. Tulevat huomenna takaisin.

Edessä:

Perheen viidestä kotona asuvasta jäsenestä neljä hajaantuu tiistaista perjantaihin eri osoitteisiin (on yksi leiri, pari työkeikkaa, yksi mummilassa kyläily). Jätämme 17-vuotiaan huolehtimaan sohvasurffereista.

Miten niin liikaa kaikkea?


sunnuntai 3. kesäkuuta 2018

Pyy, maailmanloppu, luonnoslaatikko

Suomalaisilla on omituisen paljon sanontoja pyistä. Pyyt ovat pivossa ja sitten on se pyy joka pienenee maailmanlopun edellä.

Olen ajatellut lopettaa tämän blogin säännöllisen ylläpidon tänä kesänä; kymmenen vuotta (!) oman elämän kirjaamista tulee täyteen parin viikon päästä. Ehkä siinä olisi hyvä vaihe ottaa tekstit vaikkapa talteen. Ja olla kantamatta minkäänlaista huolta siitä tuleeko päivityksiä viikoittain, kuukausittain vai vuosittain. Eli tulevien tekstien määrä pienenee, kuin pyy maailmanlopun edellä.

Tähän liittyy sekin, että vuosien varrella olen tallentanut lukuisia luonnoksia. Kävin nämä läpi, ja jäljelle jäi 22 tekstiä jotka mielellään vielä julkaisisin tai aihetta joista mielellään vielä kirjoittaisin. Tälle luonnoslaatikolle on varmaan pakko palata melko säännöllisesti (ja nostaa postausvirtaan oudon vanhoja juttuja), jos mielin saada nämä 22 ilmoille ennen blogin hiljaiselolle laittamista.

Ajankohtaista: koulut loppuivat. Meillä on mummo käymässä, ja eilen olivat myös mummi ja pappa Söimme taas 9 vuotta täyttäneen synttärikakun, ja toisen joka tehtiin pian 17 vuotta täyttävän kunniaksi. 

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Omena ei pudonnut kauas

Kesäkuu hiipi kalenteriin huomaamatta. Koulujen loput huomenna.

Omillaan asuva vanhimmainen on ollut huolissaan siitä miten hän kustantaa kesän elämisensä (opintotuki ei tipu tilille kesä-elokuussa). Työtä ei tuntunut löytyvän vaikka sitä miten haki. Ja oli tytöllä hiukan mielessä sekin että jaksaako sitä edes paahtaa siivousta joka päivä koko päivän - tai jos jaksaa, jaksaako sitten taas skarppina abivuotta lähteä paahtamaan.

Sattui tulemaan puhe siitä, miten puolison pikkufirman pitkäaikainen kesänuorukainen on siirtynyt elämässä eteenpäin eikä firmassa nyt oikein tiedetä kuka tekee kesän aikaiset ylimääräiset autolla ajamiset, mittalaitteiden kantamiset ja pienet ATK-hommat. Paikalla ollut tytär kysyi että ottaisiko ne hänet. Hän osaa peruuttaa peräkärryäkin. No usutettiin kysymään. Hauskan mahdollisuuden osoittaa kykenevyytensä antoi se, että Jyväskylässä sattui olemaan firman auto, joka oli ollut korjattavana täällä, ja joka piti ajaa Espooseen. Sopivat että työnhakija tulee työhaastatteluun tuoden samalla auton. No kuinkas kävi? Auto hajosi uudelleen Lahden moottoritielle, ja hakija sai soittaa hinausauton, järjestää korjauksen, ja selvittää sitten tiensä haastattelijan luokse. Kuten ajattelinkin, heillähän synkkasi oikein hyvin kaiken tämän jälkeen, ja nyt on kuulemma ensi alkuun kesäkuuksi työsopimus hoidossa. Majoituspaikaksi järjestyy mummin ja papan asunto Järvenpäässä, ellei tyttö tehokkaasti ala lämmittelemään kaverisuhteita, joita pääkaupunkiseudulla oli mukavasti silloin kymmenen vuotta sitten ennen muuttoamme.

Minusta tämä on oikein hyvä järjestely. Tyttö sopii tuohon porukkaan hyvin ja firman toiminta on hänelle hyvin tuttua. Hän on myös riittävän reipas ja käytännönläheinen noihin hommiin. Ja jos homma toimii molempien osapuolten puolesta, siinä on firmalla kesätyöläistä moneksi vuodeksi eteenpäin.

torstai 31. toukokuuta 2018

Vapauden hinta?

Serkkuni päivitti Facebookiin sitaatin John Adamsilta. Jotenkin näinhän se menee.

"I must study politics and war that my sons may have liberty to study mathematics and philosophy. My sons ought to study mathematics and philosophy, geography, natural history, naval architecture, navigation, commerce, and agriculture, in order to give their children a right to study painting, poetry, music, architecture, statuary, tapestry, and porcelain."

Ensimmäisiä ja viimeisiä

Kun kasvattaa lapsia, vastaan tulee paljon ensimmäisiä kertoja. Asioita joita itse tekee tai hoitaa ensimmäistä kertaa, tai asioita joita lapsi oppii - käveleminen, pyöräily kouluun, kaikki tällainen.

Viimeisiä kertoja voi olla vaikeampi hahmottaa. Toukokuun loppupäivinä saattaa lapsiperheissä kuitenkin tulla vastaan useitakin asioita, joista peräti ymmärtää että ne tapahtuvat nyt viimeistä kertaa. Joku tietty koulu loppuu. Nuorimmainen ei mene enää koskaan iltapäiväkerhoon. Kaikkea tällaista. Osittain näihin liittyy helpotusta, osittain haikeutta.

Haikeus saattaa liittyä vaikkapa siihen ymmärrykseen, että elämässä on niin paljon niitäkin asioita, joista viimeistä kertaa ei pysty itse etukäteen tietämään. Ja että mitä enemmän ikää tulee, sitä useammin tällainen tilanne saattaa tulla vastaan. Tästä olen kirjoittanut ennenkin. Ja Jorge Luis Borges on kirjoittanut tästä runon, viisikymmenvuotispäivänään.

tiistai 22. toukokuuta 2018

Annan toisten mä talletella...

...suuret setelit?

Meillä ne menevät asuntolainojen, auton huoltojen ja vaihto-oppilasohjelmien maksuun. Ja matkoihin eli turhuuteen tietenkin. Vähän pienemmillä koetetaan sitten hoitaa ison huushollin muuta taloutta kuukaudesta kuukauteen.

Perjantaina tulee lapsilisät ja puolison tilillä taitaa olla rahaakin. Omasta lompakosta kaivoin viimeisen vitosen ostaakseni helteessä nääntyvälle lapsikatraalleni vesimelonia.