Edelleen hiukan harmaata. Sää toistaa itseään, jotenkin koleaa eikä innosta pihatöihin. Koululaiset täyttävät kyllä koulutehtävien sanan mutta henki ei ole kovin innostunut. Nuorimmainen alkaa olla selkeästi väsynyt, etenkin kun illat junnaavat myös tylsästi paikallaan (kun vanhemmilla on kaikkea muka kiireellistä kirjoittamista ja aika jotenkin hujahtaa aina kello kahdeksaan ennen kuin muka aktivoituu johonkin).
Koetimme osallistua etänä suomenkieliseen taekwondon alkeiskurssiin zoomissa. Ei onnistunut. Lapsi totesi uupuneena että "ei se kuitenkaan olisi ollut sama".
Ei se ole sama.
Viikon suuri uutinen oli se, että hallitus avaa peruskoulut 14.5. alkaen kahdeksi viikoksi. Tässä oli monta ajatusta taustalla: se että lapset eivät todennäköisesti paljon levitä koronaa, mutta ehkä kuitenkin näin saadaan epidemiaa hallitusti liikahtamaan eteenpäin (??), lapsille on tärkeää päästä kotoa tsekattavaksi, ikävä on. Minä olen peruskoulujen avautumisesta iloinen. Ymmärrän toki hankaluudet joista opettajat puhuvat, hallitus antoi myös liudan varotoimenpiteitä mitkä pitäisi otta huomioon.
Vappu on itselle mieluinen juhla ja siihen sisältyy mieluisia aktiviteetteja. Melko pieneksi meni tänä vuonna. Meidän kirkko on kuitannut osapuilleen vuoden sähkölaskut vappumyyjäisten tuotolla. Nyt meinattiin jo jättää kokonaan välistä, mutta kun rouvat olivat tehneet pakastimeen myyntiä odottamaan 600 munkkia. Just vapun alla kerättiin 600 ennakkotilausta ja värvättiin nuorisoporukka ne vappuaattona aikaisin aamulla paistamaan. Oli se tyhjää parempi ja viritti vappumielelle.
Olihan meillä myös paljon ilmapalloja ja tippaleipää. Sima onnistui, ja vapunpäivänä isosisko tuli ilahduttamaan ja tekemään kanssamme sanaristikoita suurella paneutumisella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti