Pidimme rippijuhlat. Liikuttavaa, yhteisöllistä, kaikkea muuta kaunista. Kotona touhua ja tohinaa kun valmistelimme juhlia noin 30 hengelle. Eniten tohinaa aiheutui toki siitä että meillä oli koko viikonlopun kolme yövierasta oman seitsemän hengen päälle - plus kokonainen perhe vielä lauantaista sunnuntaihin.
Sitten sunnuntai-iltana lähti lasten ihana täti. Sitten maanantaina lähti yksi mummu. Sitten tänään toinen. Jäimme omalle porukallemme.
Vaihtarimme lähtee huomenna. Kaiken hässäyksen keskellä hän on pakannut, huolehtinut pakkaustensa koosta, määrästä ja painosta, miettinyt mitä on unohtanut ja tavannut ystääviään täällä ehkä viimeistä kertaa. Tunnelma on erikoinen, tunnetila outo. Lähinnä se sisältää ihmetystä siitä että opittu tasapainotila muuttuu taas. Miten niin meitä on kohta enää kuusi?
Kirjoitan kaikesta tästä myöhemmin lisää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti