Lapset pyysivät ostamaan torttutaikinaa seuraavaksi kerraksi. Ohjeessa luki "useampi kaulitsemiskerta lisää taikinan lehtevyyttä". Lapset olivat päättäneet että kaulitseminen riittää, ja tulos oli kieltämättä aika erikoinen. "Nämä maistuu popcornilta, onpa kumma juttu", oli yleinen kommentti.
Kolmevuotias kulkee ohi ja kysyy "MISSÄ ON SITRUUNA?" (Leikkisitruuna, leikkivauvan aamupalaksi.) En tiedä.
Puoliso kulkee ohi ja kysyy "Missä on hyytelöakun laturi?"
En tiedä. Enkä ole ihan varma mihin tarkoitukseen tämä kapine olisi menossa.
5-luokkalainen selätti rokotuskammonsa puuduttavan emla-laastarin avulla. Niin se on, apuvälineiden käyttö auttaa kummasti. Meni rokotukseen suorastaan hihitellen, kun käsi tuntui niin kummalta. Ja oli sitä mieltä, että parin tällaisen kerran jälkeen voisi mennä ilman laastaria.
Minulle tarttui Rovaniemen kirjastosta käteen jostakin syystä Arto Mellerin runokokoelma. Jos olisin 20 vuotta nuorempi, se olisi vielä parempi kuin nyt, luettuna samaan syssyyn kuin 20-luvun ranskalaiset. On se hyvä nytkin, ja kuulostaa siltä että A.W. Yrjänäkin on lukenut ne pakkasrunot.
Terveisin siis keittiötoimistolta, jossa pitäisi runojen sijaan lukea tietenkin raportteja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti