Sunnuntain ja maanantain väliseksi yöksi mummi otti ihanasti kolme vanhinta hoteisiinsa, ja saimme puolison ja vauvan kanssa vetäytyä lentokentän Hiltoniin yöksi. Jos ei ole varaa matkustaa kauemmas, suosittelen tätä kohdetta. Hotelli on luokkaa ”vähän parempi”, ala-aulassa on lähtevien lentojen näyttö ja kaikin puolin tunnelma on kuin matkoilla. Huono puoli oli se, että isosta ja hyvästä sängystä katsoen jalkapallo ei ollut lainkaan mielenkiintoista. Nukuin oikein hyvin kesken toisen puoliajan.
Maanantaina hajaannuimme – puoliso lensi Tanskaan ja minä ja kolme nuorinta ajoimme kotiin. Vanhimmainen jäi lepuuttamaan hermojaan mummin ja koiran luo määrittelemättömäksi ajaksi. Me kotiin tulijat ajoimme pikkuteitä hyvin luonnonrauhaisan mökin kautta (”Täällä haisee kukkien tuoksu ja linnut laulaa”, kommentoi kuusivuotias) ja vietimme muutaman tunnin uiden ja virvelöiden ja rupatellen kollegan ja poikansa ja vanhempiensa kanssa. Eli luksus sen kun jatkui. Sitten körötimme pikkuteitä kotiin ja oli vahvasti kauan kotoa pois ollut tuntu.
Nyt on isokesä ja lämmintä. Pojat pelmuavat ulkona myöhään. Autotalli katsoo syyttävästi, seinien helmat aukirevittyinä ja alapalkit pääosin vaihdettuina. Työ jatkuu kunhan puoliso palaa Tanskanmaalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti