Lunta siirrellään kansakunnan toimesta paikasta toiseen. Ihmiset tonteillaan, ja aura-auto kadulta pihatielle, ja ihmiset pihatieltä tontilleen (ja jotkut vissiin naapurin tontille tai takaisin tielle). Lapsista on ihanaa, kun on paljon lunta. Koulun pihalla oli ensin mielettömät lumivuoret ja jäämäet, ja rouhijan tai minkä lie käytyä materiaalia luokkien ja kaveriporukoiden omiin lumilinnoihin. Piha on tosi upean näköinen. Muistan vieläkin, kun kakkosluokan aikana oli paljon lunta, ja koulun pihan keskelle aurattu valtava lumiläjä. Meidän luokka kaivoi sen liki ontoksi, ja tunneleissa ja luolissa leikittiin siihen saakka kun joku toinen lumityökone jyräsi kaiken alleen.
Nuorimmaisen vesirokko menee naurettavan helposti. Uusia näppyjä ei ole tullut, ja vanhat häipyvät siihen malliin että maanantaina uskaltaa viedä jo hoitoon. Tällä viikolla on pitänyt aktiivisesti muistaa, ettei vie lasta tartuttamaan kirjastoon tms.
Ja kaiken muistamisen lopputulema: eilen oli pudonnut pankkikortin tunnusluku päästä. Siinäpä seisoin pankkiautomaatilla. Ehkä se palaa, kun lepäilee viikonlopun.
Laiskattomasta tammikuusta sen verran, että kohtuulliselta näyttää sairaspäivistä huolimatta. Tavoitteena on, että kesäkuussa pystyy raportoimaan rahoittajalle 4-5 julkaistusta tai arvioinnissa olevasta artikkelista. (Oikeastaan tutkimussuunnitelmassa odotettiin hiukan enempääkin, mutta yksi työn osa-alue jää väistämättä tulevaisuudessa toteutettavaksi. Onneksi korvaamaan on tulossa kolme juttua yhteistöistä, joita en ollut osannut suunnitelmaan laittaa. Näitä juttuja en itse kirjoita, teen niihin vain laskentoja. Yhdet laskennat on jo tehty, toiset ja kolmannet ovat työn alla ja valmistuvat tässä kuussa. Eli nämä voi raportoida kesäkuussa käsikirjoituksiksi, ja olla siihen tyytyväinen.) Näistä yksi on vihdoin kohta proof-vaiheessa. (Eli meille tulee valmiiksi taitettu juttu hyväksyttäväksi. On jo aikakin. Olen viimeksi nähnyt tässä vaiheessa olevan artikkelini vuonna 2007. Kotimaisia tai kokousjulkaisuja ei nyt lasketa.) Toisen mainitsinkin menneen kanssakirjoittajille viimeiselle kommenttikierrokselle, sitten se lähtee ekaa kertaa lehteen. Kolmatta laitan nyt kuntoon, ja se lähtee ensi viikolla kanssakirjoittajille ensimmäiselle kommenttikierrokselle. Vaikka se onkin hyvässä vaiheessa, menee varmaan Ghanan reissun jälkeen ennen kuin sen voi lähettää lehteen. Neljättä alan laittaa kuntoon ensi viikolla, ja koska sen ainoa kirjoittaja olen minä, voin laskea rimaa sen verran että saan sen lähtemään suoraan lehteen ennen matkaa. Se on näitä Iisakin kirkko -tyypin julkaisuja, joita on väännetty kasaan vuosikausia täysin kyllästyneenä. Se viides on vielä ajatuksen ja datankäsittelyn asteella, eli siitä olen tyytyväinen jos sen käsikirjoitus on valmis ja parhaassa tapauksessa lähetetty lehteen just ennen rahoittajalle raportoimista.
Olipas siinä tekstiä kirjoittamisesta! Pitäisikö avata tuo tekstinkäsittelyohjelma ja ryhtyä oikeasti toimeen? Käsis numero kolme, sivu kahdeksan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti