Hei minullahan oli pari raporttia vielä julkaisematta!
Afrikka - kierrätyksen luvattu maanosa. Vai pitäisikö sanoa muiden maaosien hylkäämän roinan loppusijoituspaikka? Juuri mitään ei heitetä pois. Liki kaikki käytetään uudestaan. Mukaan lukien Euroopasta roudatut meille tarpeettomat autot, kylmälaitteet, vaatteet. Olisiko meillä jotain opittavaa siitä, miten romumoottorit puretaan, puhdistetaan, kunnostetaan ja laitetaan myyntiin? Valmistetaan antenni ihan itse ainesosista X ja Y? Eikä aina tarvita valmista vekotinta johonkin tiettyyn tarkoitukseen, vaan vaikkapa auton hajotessa tienposkeen kanssautoilijoita voi varoittaa tien varresta kaivetuilla turpeilla. Kumasin kadunvarsikauppaa:
Kolikon toinen puoli. Se mikä heitetään pois onkin sitten maassa - vaipat, paperit, muovipussit. Ja niitä muovipussia työnnetään käteen joka myyntikojulla, ihan turhaan).
Tullessamme työmaan alueelle tontti oli roskainen (muovipusseja, paperia, ynnä ynnä muuta), mutta toki siisti verrattuna tulevan terveysaseman aluetta reunustaviin polunvarsiin, metsän reunoihin ja kylän laitamaan. Ekan päivän tytöt ja pari aikuistakin lähinnä putsasivat tonttia roskista. Asiasta puhuttiin vakavasti työnjohtajille, työmiehille, pastoreille ja kaikille jotka jaksoivat kuunnella. Ei roskia maahan. Pitäkään paikka siistinä. Jos vaikka hankkisimme alueelle roskiksia. Jos vaikka työmiehen heittäisivät tyhjät vesipussit juomisen jälkeen tyhjään sementtisäkkiin eikä maahan.
Joka aamu jouduimme hiukan keräämään kertynyttä muoviroskaa, mutta aika vähän. Yksi työmiehistä ilmeisesti piti jonkin verran jöötä asiasta, ja ainakin ekan päivän roskat oli viety jonnekin ennen seuraavaa aamua. Viikon päästä saimme alueelle kaksi roskista työmaalla syntyvää pikkuroskaa varten. Joinakin päivinä muutama pikkupoikakin innostui keräämään roskia (olihan se naulapäinen keppi ihan hieno). Mutta eihän roskien keruuseen tai niiden ajatteluun ylipäätään ole tottumusta.
Tunkio tontin reunassa:
Roskasäkit täyttyivät:
Pieni roskis, paljon roskaa:
Kaupunkialueella keskitettyä jätehuoltoa saattaa ollakin, mutta maaseudulla sellaista ei ole. Harvalla on intoa tai edes varaa ostella roska-astioita, saati mahdollisuutta toimittaa jätteitä itse kaatopaikalle ("onneksi" se kaatopaikka tosin on aika lähellä ja tien vieressä). Ymmärrystä asian päälle alkaa kuitenkin kuulemma jo olla, ja hyvää tahtoa. Ehkä se hiljalleen muuttuu teoiksi (vaikka niiden pienten mustien kauppakassien kieltämiseksi). Valmiissa terveysasemassa roskaongelma hoidetaan polttouunin avulla.
Kaikesta tästä on tehty myös taidetta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti