On satokausi, eikä se kysele onko apurahahakemukset kesken tai matka Sveitsiin nurkan takana. Onneksi tämän vuoden sato jäi kiloon luumuja ja aika röykkiöön omenoita, mutta on niissäkin ollut kuorimista, pilkkomista ja kokkaamista. Eilisilta kulminoitui luumu- ja omenachutneyn tekemiseen - tämä oltiin papalle luvattu.
Viime viikolla kävi ilonamme myös ammattitaitoinen puunkaataja, joka rysäytti viime syksynä säikytelleen koivun just siihen mihin piti. Hyvä. Mutta nyt olisi paloittelua ja hakettamista paitsi keittiön pöydän äärellä myös ulkona. Tätä kirjoitatessani puoliso toivon mukaan hakettaa, naapurin koneella.
Ekan apurahahakemuksen jättöpäivä on alle viikon päässä, tokan alle kahden viikon päästä. Pian sen jälkeen häivyn moneksi viikoksi Sveitsinmaalle töitä tekemään. Viilausta ja säätöä vaativat tekstit, ajatukset, aikataulut. Sitten kun vielä jaksaisi olla inhimillinen lähimmilleen, niin jopas.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti