tiistai 14. huhtikuuta 2009

Pääsiäisreflektointia

Pääsiäisenä emme valitettavasti hiljentyneet. Omassa perheessä hengellisten juhlien hengellinen puoli ei ollut kovin vahvasti esillä, ja puolison perheessä valtavirran juhlimia hengellisiä juhlia ei myöskään korostettu voimakkaasti. Meiltä molemmilta puuttuu uskonnollisen pääsiäisen vieton perinne. Lisäksi olemme olleet monena pääsiäisenä juuri joko matkalla pohjoiseen, tai valmistautumassa matkaan, tai jo perillä.

Tänä vuonna pääsiäiseen kuului mäenlaskua Himoksella (matkan varrella etelään päin mennessä), mämmiä ja muita herkkuja mummilassa (ja villakoiran kanssa olemista), puolison siskon luona majailua Helsingin keskustassa, suhaamista mummilan ja e.m. siskon asuinpaikan välillä (sillä mummilassa yöpyi ensin yksi ja sitten toinen lapsi), thai-ruokaa, laivojen katselua viisivuotiaan kanssa, paljon unta ja hyväksi lopuksi pistäytyminen entisillä asuinkulmilla kymmenvuotiaan kanssa. Kaverit olivat kuulemma edelleen kavereita.

Soittelin äidilleni, ja hänkin oli ollut aktiivinen. Ruokkinut naapurin kissaa ja käynyt toisen naapurin luona iltakahvilla. Käynyt iltakirkossa sekä kiirastorstaina että pitkäperjantaina. Tässä on oiva esimerkki siitä, miten toista ihmistä ei loppujen lopuksi voi parisuhteessa muuksi muuttaa. Isäni oli suhteellisen voimakastahtoinen ihminen, eikä valitettavasti useinkaan halunnut läheistensä tekevän hänen mielestään vääriä tai tarpeettomia asioita. Muun muassa tästä syystä äidiltäni jäivät esimerkiksi kirkolliset riennot pitkäksi aikaa vähiin. Ennen avioliittoaan hän oli ollut ahkera tällä saralla. Yli kolmenkymmenen vuoden liiton jälkeen vanhat tavat ovat löytyneet pian – ei se pohjalla oleva ihminen muuksi muutu, eivät taipumukset eivätkä mieltymykset.

Sää on jämähtänyt tylsän harmaaksi, mutta kaipa se on se sulava lumi joka tekee sumuista ilmaa. Maata paljastuu pikkuhiljaa sieltä täältä. Savossa sanottiin että maaliskuu maita näyttää, huhtikuu hummauttaa. Hummauttaisi nyt vähän nopeammin – tähän aikaan keväästä tulee kärsimättömyys niin aikuisille kuin lapsillekin (Miksi ei saa jo ottaa polkupyöriä esille? Miten niin lenkkarit kastuu?). Peipponen sentään oli loman aikana tullut laulamaan tontin nurkalle.

Ei kommentteja: