Töihin selvittyä on hyvä nykyään istahtaa puoleksi tunniksi kirjoittamaan blogiin niitä näitä - sitten aivot ovat vertyneet niin että on jotain toiveita saada aikaiseksi edes hitusen luovaa ongelmanratkaisua työasioihin liittyen.
Tänään oli sellainen kaamea lentävä aamu, jolloin perheen isän oli oltava fysioterapeutilla klo 8, äidin hammaslääkärissä klo 8 (eli nuorimmaisen oli mentävä hoitotädille jo 7.45), kolmasluokkalaisen koulussa 8.15 ja kahden muun koululle menevän 9.15. Ja vettä satoi. Hämmästys! Kaikki olivat ajallaan oikeissa paikoissa, ja vain minulla oli märät housut sateessa pyöräilemisestä! Kyllä näiden vuosien kalentereita on pakko muistaa säilyttää, voi sitten keinutuolissa istuessaan hämmästellä mitä kaikkea sitä on ehtinyt ja muistanut. (Ihan kaikkea ei, avaimet esimerkiksi jäivät kotiin.) Summa summarum: tuollainen aamu on jopa ihan kiva, kunhan ehtii syödä aamupalan ennen lähtöjä. Ja mieli on valmiiksi hyvä. Tilaukseen siis hyvää aamumieltä noin tuhat annosta, kiitos.
Saattelin ennen töihin tuloa eskarilaisen koululle, hyvissä ajoin ennen klo 9.15 siis. Koulun edustalla oleva vilkkaan tien alikulku on yhä remontissa, mutta onneksi kaupunki on järjestänyt edelleen keltaliivisetiä ajokieltomerkkien kanssa auttamaan suojateiden ylityksessä aamuin illoin. Ja ne sedät ovat niin herttaisia ja ottavat toimensa tosissaan. Minua liikuttaa se, miten me kuitenkin parhaamme mukaan huolehdimme näistä pienimmistämme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti