Tuossa kesälomilla luin lehdestä kulttuurilautakunnan mietinnöstä kirjastoverkon supistamisesta Jyväskylässä. Tuntuu, että sen jälkeen kaikki tarpeellinen on adresseissa ja lehtien palstoilla sanottukin, mutta saako silti tuohtua hieman lisää? Muutama päivä sitten asia nimittäin oli taas lehtien palstoilla, vaikkakin kirveen alla oli "enää" kolme lähikirjastoa. Niiden tilanne näyttää heikolta.
Tässä hiukan suoria lainauksia lautakunnan kokouksen päätöksistä 18.5.2010:
Kulttuurilautakunta päätti yksimielisesti merkitä tiedoksi Jyväskylän kaupungin kirjastoverkkoselvityksen. Selvityksen tekemistä ovat edellyttäneet sekä uuden kunnan järjestämissopimus että sivistyspalvelujen tuottavuusohjelma. … Verkkoselvityksen pohjana on käytetty kulttuurilautakunnan 20.10.2009 käsittelemää selvitystä, joka perustui toiminnalliseen analyysiin ja sitä on nyt täydennetty tiloihin liittyvillä tiedoilla ja investointitarpeilla. ...kulttuurilautakunta päätti, että Jyväskylään rakennetaan… nyt valmistuneen kirjastoverkkoselvityksen analyysien ja mallinnusten avulla optimaalinen kirjastoverkko, jossa on tärkeätä ottaa huomioon tilakustannukset, tilojen ja toimipisteiden kokonaismäärä ja tarve, henkilöstömitoitus, aukioloajat, kirjastoautojen mahdollisimman tehokas käyttö sekä verkkokirjaston käytön ja lainausautomaation jatkuva kehittäminen. Kulttuurilautakunta päättää Jyväskylän kaupungin kirjastoverkosta vuoden 2010 loppuun mennessä. … Kirjastotiloihin kohdistuu huomattavat rakennusinvestointitarpeet seuraavan kymmenen vuoden aikana. … Vuoteen 2020 mennessä… pääkirjaston lisäksi muut toimipisteet olisivat Palokka, Vaajakoski, Tikkakoski, Säynätsalo, Korpilahti, Huhtasuo ja Keljonkangas. … Mallissa 2 olisi edellisten lisäksi toimipisteet Kuokkalassa ja Kortepohjassa.
(Uusimpien tietojen mukaan kiinni olisivat menossa Keltinmäki, Kuokkala ja Kypärämäki. Kuokkalan kirjasto on ihan vastikään avattu. Meidän kirjastostamme tulisi "pieni lähikirjasto" - mitä se meinaakaan.)
Ensimmäinen reaktio tätä lukiessa oli: mitä kielen käyttöä! Toinen reaktio: nykyisestä 15 kirjaston verkosta napsaistaisiin pois kolme, viisi tai jopa seitsemän lähikirjastoa! Kirjastot menevät minulla samaan kategoriaan kuin perhepäivähoito ja hyvät synnytysosastot, eli ”kettingillä-kiinni-ja-tappelutta-ei-näistä-luovuta” –kategoriaan. Nämä kolme kuuluvat myös kategoriaan ”palvelut-joiden-käyttämisen-pitäisi-voida-olla-osa-arkipäivää-ja-jotka-samalla-ovat-luksusta-ja-niiden-käytöstä-tulee-hyvä-mieli”.
Kaiken lisäksi kirjastot, ja nimenomaan lähikirjastot, ovat palvelu jota käyttävät paljon vanhat, lapset, koululaiset, kotiäidit, työttömät ja opiskelijat, eli tämä vähärahainen ja hankalasti ympäri kaupunkia liikkumaan pääsevä väestönosa. Miksi pitäisi olla auto tai mahdollisuus käyttää bussia päästäkseen käymään kirjastossa? Pyörälläkin pääsee, mutta kaksikymmentä 1-3 –vuotiasta päiväkotilaista ei oikein taida päästä. Tai ekaluokkalainen läksyjentekoaikaan. Alueemme koulu on lähikirjaston vieressä, ja kirjasto on koulun jatke. Onko oikeasti hyvä idea olla opettamatta kasvavaa nuorisoa käyttämään kirjastoa? Etsimään itse tietoa? Lukemaan? Käyttäytymään sillä hiljaisella ja rauhallisella tavalla, jota tarvitaan muun muassa kirjastossa asioidessa? Pitämään huoli lainaamistaan kirjoista ja palauttamaan ne ajoissa?
Kirjasto on ihana. Siellä on tsiljoona tarinaa. Keksiikö kaupunki halvempaa konstia tarjota asuinalueen asukkaille tsiljoona tarinaa kuin maksaa lähikirjaston lämmitys- ja sähkölaskut, ja maksaa tädeille niukkaa kirjastolaisen palkkaa? Vai onko kaupunki sitä mieltä, että tarinaton nuoriso kasvaa paremmaksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti