Raamatullinen vuosi

Kauan ennen joulua kerroin hankkineeni matkalukemiseksi A.J.Jacobsin kirjan Raamatullinen vuosi. Menipä aikaa ”arvostelun” kirjoittamiseen!

Kirjassa siis amerikkalainen toimittaja, maallistuneesta juutalaisesta perheestä lähtöisin, haluaa tutustua juuriinsa ja päättää elää vuoden noudattaen kaikkia Raamatun käskyjä, kieltoja, ohjeita ja opastuksia. Myös Uusi testamentti otetaan varmuuden vuoksi mukaan. Kaikkiaan näitä käskyjä kertyy yli 700. Niitä on vaikea muistaa, osa on keskenään ristiriitaisia ja joitakin on vaikea noudattaa nykylakien puitteissa (nykytavoista puhumattakaan!). Itse suht hengellisessä ympäristössä kasvaneesta oli kummallista huomata, miten tuntemattomia hengelliset rituaalit voivat jollekulle olla, kuten vaikkapa rukoileminen tai lepopäivän vietto (edes jossakin mielessä). Jyrkän kielteinen kanta luomisuskoon oli myös jännä ilmiö. Asian vierestä tuli ihmeteltyä myös amerikkalaista perhe-elämää ja lastenkasvatusta, mutta se siitä. Jacobs johdatti kaikesta huolimatta kiinnostavasti Raamatun eri tyyppisiin käskyihin, kieltoihin ja ohjeisiin, löysi taustoja ja syitä moniin oudolta vaikuttaviin juttuihin, ja joutui toisaalta myöntämään että osa oli jätettävä uskon varaan.

Vuoden lopussa hänellä oli kaksi johtopäätöstä: mikään seurakunta tai kukaan ihminen ei voi pitää kaikkia sääntöjä yhtä aikaa, pitipä itseään kuinka raamatullisena hyvänsä. Tiettyä valintaa on tehtävä ja harkintaa harjoitettava. Aivan aiheellisesti esitettiin myös epäily siitä, onko sokea käskyjen ja kieltojen noudattaminen sitten loppujen lopuksi kaikkein ”raamatullisin” tapa elää. Toinen johtopäätös oli, että tietyt uskonnonharjoittamiseen liittyvät tavat tuottivat Jacobsille perheineen iloa ja rauhaa, ja rivien välistä pystyi lukemaan että ne jäivät osaksi heidän elämäänsä vuoden päätyttyäkin – näitä olivat nimenomaan rukous ja lepopäivän vietto.

Kirjan ansioksi voi lukea sen, että sitä ovat lukeneet joulun jälkeen myös äitini, anoppini ja äitini veljet, ja kaikki ovat löytäneet kirjasta ajateltavaa, väiteltävää ja ihmeteltävää. Se lienee hyvä lähtökohta, jos pyhistä kirjoituksista on kyse.