Sain siis kuulla, että minulle olisi luvassa niitä töitä, joita silmällä pitäen olen kursseja tenttinyt ja tulen vielä muutaman tenttimään. Töitä olisi vaan heti kesäkuun alusta, ja harjoittelujakso alle. Ja toisella paikkakunnalla. Olen suht innostunut asiasta, mutta onhan tässä erinäisiä aikataulullisia ongelmia jotka on setvittävä. Kuka on missäkin milloinkin. Ja puolison venymistä tarvitaan jälleen. Kun on kaiken lisäksi ihan oikeasti saatava kurssit lävitse ja asiat omaksuttua, tekisi mieleni sanoa että kiire tulee.
Mutta nyt tulee peliin kevään tavoite. Näkisin, että päätavoite on se, että ei päästä kiireen tuntua päällimmäiseksi, vaikka kuinka olisi paljon ja liikaa tekemistä. Itsellä, puolisolla, lapsilla ja kaikilla yhteisöillä joiden touhuissa olemme mukana. Vaikka onkin paljon kaikkea, en halua olla kiireinen. Olo voi olla rento ja rauhallinen, vaikka tekisikin sen sataa asiaa yhtä aikaa. Voiko? Työelämässä olen tämän yleensä osannut – tavoitteena olisi sama tila kotona ja perheen parissa.
Jonkun yliopiston kopiohuoneen seinällä oli lappu ”KIIRE ON ITSETEHOSTUSTA”. Tämä mielessä kohti kiireetöntä kevättä ja uuden oppia.
2 kommenttia:
Onnea työlle! Onnea tentteihin!
Ja sinulla on just oikea asenne. Kiirettä puhumalla ei muuta kuin menetä aikaa.
Hetkessä läsnäolemalla taitaa saada myös enemmän aikaan.
Tsemppiä levollisuustavoitteeseen. Sopii meile myös vaikkei olekaan sellaisia aikataulullisia haasteita kuin teillä.
Lähetä kommentti