Nelivuotias pahoitti mielensä jostakin mitä 12-vuotias vauhdikas isoveli sanoi tai teki tai jätti tekemättä. 12-vuotiaaseen iski hyvittämisen tarve, ja nelivuotias pääsi nauttimaan pitkästä, monimutkaisesta ja hurjasta leikistä, jossa rakennettiin sohvatyynyistä yhtä sun toista, mentiin eri reittejä kummallisissa rakennelmissa ja oli jännää ja kivaa yhtä aikaa.
Sitten soi isoveljen puhelin. Ja kaveri pyysi kirkon kentälle potkimaan palloa. Isoveli alkoi tehdä lähtöä.
Ensin nelivuotias parkkeerasi isoveljen eteen, tukka silmillä, päällä pelkät pikkarit ja sukat.
"Miksi sinä menet pois?"
"No kun minä menen kaverin kanssa ulos."
"Miksi sinä menet kaverin kanssa?"
"No... kun minä haluan."
"MIKSI SINÄ HALUAT?"
Sitten nelivuotias tarttui kiinni isoveljen jalkaan kaikilla raajoilla. Ja paitaan. Ja kulki mukana isoveljen valmistellessa menoaan.
"RAKASTAN!"
Mutta meni se veli silti. Ja itku tuli pikkusiskolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti