Tiivis työputki pohjoisessa kohta lopuillaan. Onneksi toinen kesätyöläinen suostui tekemään yhden kuudesta työvuorostani, joten sain nukkua yhden vuorokauden ihan rauhassa, eikä tarvinnut koko ajan vaihtaa rytmiä aamurytmistä yörytmiin ja takaisin - ja takaisin.
Hupaisan kolea on kesä, edelleen. Olkoon kohta heinäkuun puoliväli, minä laitan sukkahousut paksujen housujen alle, ja villapaidan.
Mitähän tässä on tehty. Tankattu yksinäisyyttä - kohta alkaa olla sitä tavaraa tankit täynnä. Luettu hyvää (Murakami) ja huonompaa (Mario Readingia). Käyty työterveyslääkärillä saamassa vino pino lähetteitä lisälabratutkimuksiin (tarkistetaan onko matalan hemoglobiinin taustalla mitään) ja hyviä neuvoja. Pommitettu väsynyttä kollegaa kutsuilla lähteä Rovaniemen iltaelämään, ja kun hän lopulta suostui, vietetty miellyttäviä tunteja äärimmäisen kohteliaisuuden vallitessa:
Minä (alkuillasta, syödessäni kollegan kokkaamaa ruokaa): "Kyllä minulla taisikin olla nälkä, kato nyt, sain kaiken tästä syötyä!"
Kollega (myöhemmin illalla, Grandessa): "Viimeksi olin näin väsynyt kun piti lähteä ulos [toisen kollegan] kanssa... mutta sillon oli sentään hauskaa!"
Ehkä on korkea aika lähteä käymään kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti