Tiedon valo

Eilen illalla, kello kymmenen. Talossa on hiljaista, lapset nukkuvat – ovathan he olleet petissä jo tunnin verran. Portaista kuuluu hiljaista ääntä. Seitsenvuotias tulee alushousuisillaan ja kasvot loistaen keittiöön. ”Minä luin kokonaisen Aku –tarinan Aku Ankka –kirjasta!”

Lukutaito on ihme juttu. Se tulee naps ja poks, kun ensin on tavattu tuskastuttavan hitaasti niitä lyhyitä sanoja viikkotolkulla. Ja se valaisee mieltä ja olemusta ja itsetuntoa, eikä mikään ole sen jälkeen enää entisellään. Akkareissakin on jotenkin enemmän mieltä.