torstai 5. maaliskuuta 2009

Missä kuljimme kerran

Kjell Westön Missä kuljimme kerran tuli siis luettua. Kuten jo jokunen aika sanoin, kannattaa lukea toistenkin, ellette ole jo lukeneet. Avaa historiaa ja Helsinkiä uudella tavalla. Muutamia huomioita:

Seksi
Ennen vanhaan huolimaton seksikäyttäytyminen totta vieköön kostautui, joko raskauden tai tautien muodossa. Ja ilmeisesti huolimatonta seksikäyttäytymistä harrastettiin paljon, yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Silti jäin ihmettelemään, miksi kirjan perheet olivat loppujen lopuksi niin pieniä, myös kaupungin työläisperheet.

Viina
Viinaa tuntui kuluvan, jälleen yhteiskuntaluokkaan katsomatta. Tai kieltolakiin. Ja viinaan kuoltiin tavalla tai toisella, oltiinpa köyhiä tai rikkaita.

Politiikka
Liikutuin miltei kyyneliin katsoessani kirjan luettuani vahingossa eduskunnan täysistuntoa. Siellä ne demarit, ja jopa kommunisteiksi luokiteltavat, ovat tekemässä yhteistä politiikkaa yhteisen isänmaan hyväksi, eikä muiden auta kuin kuunnella. Ja ei ole montakaan vuosikymmentä siitä, kun ”punaiset” juuret omaavilta liikkeiltä haluttiin kieltää osallistuminen politiikkaan ja äänekkäitä vasemmistolaisia kyydittiin itärajalle. Eikä ole kulunut sataakaan vuotta siitä, kun eri poliittisen kannan omaavat haluttiin hengiltä. Tässä kohtaa alkoi ajatella sitäkin, miten nuo vuodet olivat vaikuttaneet vaikkapa oman isän perheen oloihin. Isä puhui kovin katkeraan sävyyn ”talollisista”, mutta mitään selvää selontekoa koetuista vääryyksistä en saanut. Voi olla, etteivät omat vanhemmat olleet juuri kertoneet sisällissodan aikaisista kokemuksista, mutta katkeruus oli jätetty perinnöksi. Oi meidän nuorta demokratiaamme, ja voi miten hienoa on että ajat ovat muuttuneet!

Yhteiskunta
Jälleen, on se hienoa että ajat ovat muuttuneet. Peruskoulu, sosiaaliturva ja mitä näitä nyt on – kyllähän voi löytää niiden ja muiden uudistusten tuomia huonojakin asioita, vaikka millä mitalla, mutta silti. Olen onnellinen, että olen saanut kasvaa ja saan kasvattaa lapseni yhteiskunnassa, jossa lapset taustasta riippumatta istuvat samassa luokassa, syövät samaa kouluruokaa, kaikilla suht siistit vaatteet päällä. Kyllähän poikkeuksia löytyy, ja Suomestakin liian paljon niitä joilla maha on harvoin tarpeeksi täynnä. Mutta keskimäärin. Eikä kaupungilla kulkiessa minua luokitella hyväosaiseksi yläluokkalaiseksi tai halveksuttavaksi työläiseksi.

Helsinki
Helsinki oli moderni ja monet maamerkit olivat jo pystyssä niinkin aikaisin kuin 20- ja 30-luvulla. Tosin kompakti kaupunkihan se vielä silloin oli. Tulee vaan mieleen se, miten alkeellisissa oloissa omat vanhemmat vanhempineen asuivat samoina vuosina. Jääkaappi?! Henkilöauto? Kaupasta ostettua suklaata? Me, jotka olemme muuttaneet maalta Helsinkiin opiskelemaan, omaamme monesti ainakin kantakaupunkia kohtaan sellaisen romanttisen asenteen. Kirja ei ainakaan auttanut asenteesta poisoppimisessa.

Tämän päälle olen lukenut nyt jo kohta kaksi viikkoa pelkkiä Agatha Christieitä – mitään sen painavampaa ei viitsi laskea heti Westön päälle. Tiesittekö muuten, että Christieltä on suomennettu 81 dekkaria? Eikä minulla ole niistä kuin kymmenesosa…

Ei kommentteja: