Olimme yhden yön ystäväpariskunnan luona Paraisilla. Heillä on nykyään jälkikasvuakin, kolme- ja yksivuotiaat. Kyseinen pariskunta on malliesimerkki kunnianhimosta ja unelmien toteuttamisesta kovalla työllä. Kumma kyllä, he näyttävät kaiken lisäksi suhteellisen hyvävoimaisilta ja tyytyväisiltä siellä unelmapaikalla eläessään ja just sitä omaa työtä tehdessään. Itsestä oli mukava huomata, ettei edes loppujen lopuksi viihtyisi noin syrjässä, noin lähellä merta, noin siistissä talossa. Ihanaa oli kyläillä, lapsista ja puolisosta oli ihanaa päästä venekyytiin ja putjata kylmän meren ja kuuman kylpytynnyrin väliä. Mutta kun on sisämaan ihminen niin sitten on…
Ainesosina perhe-elämä, yhteiskunnallinen(kin) pohdinta, luonnontutkimus ja kirjafriikkeys.
maanantai 5. lokakuuta 2009
Meressä ja merillä
Taas yksi viikonloppureissu takana. Nyt rauhoittuu, tai onhan syksyn aikana erinäisiä mummolassa ja mummilassa käyntejä suunnitteilla, mutta ne kuuluvat enemmän tai vähemmän normaaliarkeen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti