Hiilineutraalit kunnat ja autonlämmityshaaste

Hyvin oli puolitoista tuntia varahoidossa sujunut. Ei oltu itketty, eikä toisaalta vimmaisesti touhuttukaan, mikä meidän pienellä kertoo jännityksestä ja tietyn asteisesta pelosta. Hyvä!

Mutta huono on se, että typerä iänkaiken jatkuva yskä esti minua tänäkin torstaina menemästä uimaan.

***

Aamun lehdessä oli paljon asioita, joita lukiessaan teki mieli kommentoida. Unohdin ne valitettavasti saman tien, HINKU vain jäi mieleen. Raportoin joskus muinoin Hiilineutraalit kunnat –hankkeesta. Silloin minua epäilytti. Nyt ovat tulleet ensimmäiset tulokset.

Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala ja Uusikaupunki ottivat siis kaksi vuotta sitten tavoitteekseen vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunnissa on nyt tehty yli 70 energiatehokkuuteen, energian säästämiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä ympäristömyötäisiin investointeihin liittyvää toimenpidettä ja yli 60 toimenpidettä on suunnitteilla. Sanovat, että tavoitteeseen voidaan päästä nykyteknologialla ja energian nykyhinnalla.

Keskustataajamien uusiutuvaan energiaan perustuvat kaukolämpöratkaisut ovat olleet nopein tapa vähentää päästöjä. Kiinteistöjen energiatehokkuus ja uusiutuvien energiamuotojen käyttö on toinen (koulun öljylämmitys puupellettilämmitykseksi jne.) HINKU-kunnissa ollaan aloitettu käytäntö, jossa kunnan päästövähennystoimenpiteet sisällytetään investointiohjelmaan ja osaksi kunnan talousarviota. Päästövähennystavoitteeseen pyritään kunnan, kuntalaisten ja elinkeinoelämän yhteistyöllä. Uudessakaupungissa ympäristömyönteisyys nähdään kilpailuvalttina, joka kannustaa yrityksiä investoimaan ilmastotekoihin (Esim. lannoitetehtaan investointi katalyyttiteknologiaan, joka vähensi noin 90 prosenttia tehtaan kasvihuonekaasupäästöjä). Kesämökkiläiset ovat selvittäneet kesämökkeilystä syntyviä päästöjä. Myös Ilmastodieetti-laskuri on kehitetty HINKU-hankkeessa.

Mitkä ovat päästövähennysten menestystekijät? Kunnan johdon sitoutuminen ja ymmärrys siitä, että päästöjen vähentäminen on kunnan taloudelle ja elinkeinoelämälle mahdollisuus. Päästöjen hillintätoimet ulotetaan kaikille kunnan sektoreille ja päätöksentekoon. Yrityksille annetaan välineitä energiatehokkuuden edistämiseksi ja tuotteiden hiilijalanjäljen laskemiseksi. Sekä yritykset että kansalaiset saavat konkreettista tietoa heille sopivista energiaratkaisuista. Paikallismedian merkitys on suuri.

HINKU jatkuu ainakin vuoteen 2012 saakka. Hyvä, hyvä!

Tähän liittyen haluan haastaa itseni ja lukijani ihan pieneen ilmastotekoon. Onko teillä sellainen johto, sellainen auton lämmitysjohto? Meilläkin on. Se on jopa kiinni pidemmässä jatkojohdossa, eli se ylettyy seinästä autolle. Mutta kun se on kiepissä porstuassa! Ja ajastinkin ostettiin, rahalla, enkä edes tiedä missä se nyt on! Mitä tähän sanoo vaikkapa Tekniikka ja talous?

Kylmänä käynnistetty auto tuottaa moninkertaisen määrän haitallisia päästöjä lämpimään moottoriin verrattuna. Yhdeksänkymmentä prosenttia auton päästöistä syntyy ensimmäisten kilometrien aikana. Lisäksi jokainen kylmäkäynnistys kuluttaa auton moottoria 500 – 600 kilometrin ajon verran ja käyttää keskimäärin 0,15 litraa polttoainetta, selviää Motivan teettämässä tutkimuksessa.

Käytä moottorilämmitintä aina kun lämpötila laskee alle viiden asteen. Alle viiden asteen lämpötilassa riittää puolen tunnin lämmitys. Alle viiden miinusasteen lämpötilassa tulee lämmitysaika nostaa tuntiin ja alle kymmenen miinusasteen lämpötilassa lämmitysaika on kaksi tuntia.

Johdot seinään, moottorit lämpimiksi, päästöt alas, ja naapuruston ilmanlaatu paremmaksi!