Imetys loppui sitten matkaan. Nuorimmainen oli pärjännyt tämänkin asian suhteen reissun aikana hyvin, olihan hän jo tottunut saamaan suurimman osan päivän maitoannoksestaan mukista ja imetyshetket olivat olleet lyhyitä. Välillä hän oli kaivannut isänsä syliin pikkuvauva-asentoon, rauhoittumaan ikään kuin imetysasennossa. Jännitti nähdä, pyytääkö pikkuinen maitoa reissuni jälkeen. Ekana iltana ei pyytänyt. Seuraavana päivänä, päiväunien jälkeen, oli sylissä ja hajamielisesti pyysi ”issää” (Lisää maitoa – näin hän jokunen viikko aiemmin pyysi saada maitoa.). Yhtä hajamielisesti sanoin että ei ehkä oteta maitoa, mennään vaikka syömään välipalaa. Ja siihen se on tähän mennessä jäänyt. Ehkä 1 vuotta ja melkein 9 kk on meille ihan sopiva imetyksen päättöhetki.
Edellinen työsopimukseni päättyi 28.2. Seuraava, osa-aikainen, kirjoitetaan 15.3. Olenko hetken aikaa virallisesti työtön? Tässä sitä ollaan työpisteellä kuitenkin, ja hirmuinen tekemättömien töiden vuori on tuossa vieressä. Jännää tämä tutkimustyön logiikka.
Jännää on sekin, että emme ole tyttären kanssa ihmeemmin palelleet vaikka ero ulkolämpötiloissa viime viikkoon on monen kymmenen asteen luokkaa. Taika lienee siinä, että näin ”lämpimillä” talvikeleillä sisällä on siedettävää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti