40 vuotta tässä maailmassa

Maaginen neljäkymmentä tuli täyteen viime torstaina. Olen mielestäni ollut keski-ikäinen jo iät ja ajat, mutta tuntuu se kuitenkin paljolta. Paljon on elämässä ennätetty ja tehty... Mutta etenkin nuorten kollegojen rinnalla iskee pikkuinen ikäkriisi. KOSKAAN enää en ole noin nuori, ja tee monia asioita ensimmäisiä kertoja. Mutta samalla juurikin se on suuri ilo ja helpotus.

En ole pitkiin aikoihin laittanut kuvia blogiin. Mutta alla kaksi. Kuvaavat elämää tässä keski-ikäisyyden kynnyksellä. Elämä on täyttä, mielenkiinnon kohteita on laajalla spektrillä, ja mielekästä tekemistä piisaa.

Puolison sisko sanoi kuulleensa, että elämä alkaa kunnolla kun on täyttänyt 50. Ehkä tässä on turha rakentaa mitään kriisiä.

 

Kirjapino on autenttinen tilanne yläkerran rappusilta. Ei tarvinnut lavastaa.

 

Työpiste myöskin ihan luonnontilassa. Yhtäaikaa tehdään doulausjuttuja ja tiedejuttuja.