Kesää, kohti lomaa.
Ja kohti uusia kokemuksia, kuten äitini rohkaisevasti sanoo. Oma lomani on tänä vuonna pääosin toipumislomaa. Naiseus on aiheuttanut kaikenlaista pientä mutta ärsyttävää viime vuosina, eikä aiemmin hehkuttamani lopullinen ehkäisymenetelmä (implanteilla sterilisointi) myöskään ole ollut oireeton. Olen siis menossa tämän viikon lopulla vielä lopullisempaan operaatioon, eli kohdunpoistoon. Leikkauksen pitäisi olla hyvin siedetty ja sellainen joka parantaa elämänlaatua oleellisesti heti kunhan toipuminen on hyvin sujunut. Koetan ajatella positiivisia ajatuksia ja odottaa innolla. Tässä vaiheessa alkaa pinnalle nousta myös hermostumista ja pelkoa. Ja kaikenlaisia ristiriitaisia tunteita tietenkin liittyy koko prosessiin. Näitä olen pyrkinyt purkamaan niin perheenjäsenille kuin ystävillekin.
Ei muuta kuin positiivisia ajatuksia päähän, ja kotiin mieleistä ruokaa, tarvitttava lääkearsenaali, hyvää luettavaa ja varmistus että The tunnel on Areenasta katsottavissa. Nuorimmainen viikoksi mummulle (ettei tarvitse jaksaa jutella, eikä myöskään kantaa juttelemattomuudesta huonoa mieltä), teineille käskynjako, ja ilo ja onni siitä että puoliso on, ja aikoo olla lomalla ja huolehtimassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti