Kyllä niissä paliskuntien toimintakertomuksissa oli vaikka mitä. Ne myös avarsivat näkemyksiäni esimerkiksi hyvästä säästä tai hyödyllisestä luonnonympäristöstä. 2000-luvun alussa yksi paliskunnista raportoi alkukesän sään olleen surkea. Vissiin satoi kaatamalla ja hyttysiä tunki ovista ja ikkunoista? No ei. "Kuivat kelit, ei räkkää". Helteellä porot eivät välttämättä voi hyvin, ja syöpäläisten puuttuminen tyystin saa eläimet hajaantumaan kovin laajalle mikä vaikeuttaa niiden kokoamista vaikkapa alkukesän vasamerkintään.
Nyt ymmärrän myös mikä arvo "rääseiköillä" ja "uudistuskypsillä, kitukasvuisilla kuusikoilla" poroille talvisaikaan on ollut (vinkki: luppoa). Nuo määreet ovat sitten 40- ja 50-lukulaisten metsänhoitajien antamia. Rääseiköthän hoidettiin melko tehokkaasti pois eteläiseltä ja keskiseltä poronhoitoalueelta silloin kun sotien jälkeen tarvittiin puutavaraa, ja haluttiin saada metsät tuottamaan paremmin. Yllätys yllätys, porojen nykyisenkaltainen talviruokinta alkoi sitten tämän jälkeen (vinkki: kun ei ollut luppoa).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti