perjantai 4. syyskuuta 2009

Imetys-au-au

Esiinnyin edellisessä tekstissä oikeana imetysnerona. Tähän jatkumoksi sopii hienosti se, että podin eilisen rintatulehdusta, ja ihan omaa tyhmyyttäni. Toissailtana olin pitkään ulkona vanhimmaisen kanssa, liian vähissä vaatteissa, ja mietin että nyt saan varmaan rintatulehduksen. Mutta en mennyt laittamaan lisää päälle vaikka kuinka tuuli ujelsi. Enkä myöskään illalla pitänyt huolta kunnon tyhjennyksestä vauvan avulla. Eilen oli sitten alkuiltaan saakka yli 38 astetta kuumetta, kipeä, kuumottava ja kosketusarka rinta ja uskomattoman tokkurainen olo. Onneksi tiesi mistä on kysymys (pari samanlaista takana aiempien imetysten ajalta), ja mitä pitää tehdä. Nukuin minkä pystyin, ja yritin saada mahdollisimman paljon maitoa ulos, imettäen ja pumpulla. Iltakuuteen mennessä olinkin kokenut ihmeparantumisen – ei kuumetta ja virkeä olo, lihakset vaan jäivät kipeiksi.

Rintatulehdus on ilkeä vaiva, jossa korkea kuume voi viedä jalat alta ihan yhtäkkiä. Itä-Helsingin aikainen hiekkalaatikkoystävä sanoi, ettei ole koskaan elämässään ollut niin sairas kuin tällaisen tulehduksen aikana. Mutta tosiaan, kun tulehduksen aiheuttajan on saanut hoidettua, paraneminen voi myös olla salamannopeaa. Lääkäri ja antibiootit kannattaa ottaa avuksi, jos kotikonstit eivät auta. Hoito-ohjeita mm. täällä.

Ei kommentteja: