lauantai 18. joulukuuta 2010

Viimeisessä sessiossa

Ilmastonmuutokseen sopeutumisesta. Suuri yleisö ei tiedä läheskään yhtä paljon kuin tutkijat ymmärtävät. Eikä suuri yleisö tiedä, miten suuri konsensus ilmastoasioissa on tiedeyhteisön sisällä. Ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus olisi pysäytettävä pitoisuuteen 350 ppm, jotta isot muutokset olisivat epätodennäköisiä. Johtopäätös: emme voi käyttää loppuun fossiilisen polttoaineen varastojamme. Ja nopeilla ja rajuilla päästövähennyksillä, ehkä ottamalla vielä laajat metsitystoimet käyttöön, päästäisiin nopeammin ja turvallisemmin takaisin riittävän alhaisiin pitoisuuksiin ilmakehässä. Mikäli vähennykset tehdään vaikkapa vuosikymmenen päästä, paraneminen on hitaampaa ja vaadittavat toimet ehkä vielä rajumpia. Ja vieläkin rakennetaan hiilivoimaloita, joiden toiminta-aika on kymmeniä vuosia…

Tähän voi lainata muutaman vuoden takaista itävaltalaisen ilmastoneuvottelijan iskulausetta: ”Mitigation is the best adaptation”. Päästöjen hillintä on paras sopeutumistoimi.

Puhujaa huolestuttaa se, osaavatko yhteiskunnat oikeasti varautua ja sopeutua vaikkapa merenpinnan nousuun. Katsotaan vaikka New Orleansia, jossa tilanne oli aika hyvin tiedossa jo etukäteen. Olen varmaan ollut väärissä kryosfäärin alan sessioissa. Puhujan mukaan osassa niitä osan yleisöstä on pitänyt jäädä ulkopuolelle – kiinnostus jäätiköiden sulamiseen ja virtauksiin on ollut niin suurta.

Ei kommentteja: