Äkkiä nyt

Äkkiä huomaamaan miten kaunista ja jouluista on, ennen kuin vesisade iltasella pilaa maiseman.

Maass' on hanki ja puissa hurmaava kuorrutus. Omakotitaloalueella jouluvalot vilkkuvat idyllisesti pensaikosta. Ihan kuin talvella!

Lapset laskevat päiviä joululoman alkuun, siihen kun pääsevät vesivahinkoevakosta takaisin omaan kouluunsa ja joulukuun alkuun. Listan viimeisestä alkaen nämä ihanuuudet alkavat käydä toteen jo ihan kohta.

Nuorimmainen odottaa isää ja mummua. Isä tulee lauantaina ja mummu maanantaina. Ihan kohta.

Elämä on oman pään sisältä katsottuna taas mielenkiintoista ja mielekästä ja useimmissa asioissa tuntuu olevan jopa kärryillä ja ohjaksissa. Talven proggiksena olkoon omien opintojen lisäksi kymmenvuotiaan kanssa oleminen - hän on se, joka tässä laumassa kaipaa ehkä eniten huomaamista ja yhteistä aikaa, ja liian vähän sitä saa. Tämä näkyy levottomuutena, ärsyttävinä käytösominaisuuksina ja liiallisena rakkautena tietokoneeseen. Otamme yhteistä aikaa ensinnä huomenna klo 8. Nelosluokan levottomat pojat saivat rehtorin, opettajan ja vanhempien kanssa miettiä koulussa olon tapoja jo kuukausi sitten. Huomenna on tuloskeskustelun paikka.

Olen kiitollinen siitä, että minulla on myös tuon kymmenvuotiaan kaltainen lapsi. Jäisimme puolison kanssa muuten monesta opista paitsi.