Aamuherätykset kaikui taas eri leireissä. Unisilmin pesulle Latvian leiriin, sanoen tasaiseen tahtiin "huomenta" kaikille vastaan tulijoille. Vessatalon lähellä metsään kertynyt sähkötolpan ympärille kerääntynyt hiljaisia puhelinten lataajia, läppärillä työskenteleviä, hiuksia kähertäviä.
Oli markkinapäivä. Eri vartiot olivat miettineet tahoillaan mitä myyvät, ja varanneet mukaan läjän kolikoita toisten kauppatavaroiden/palvelujen ostamista varten. Kerätyt varat menivät hyväntekeväisyyteen, tällä kerralla Haitiin ja osa Hollannin katulapsille.
Jyväskyläläiset (lue: me) olimme ideoineet monimutkaisen pelin, jossa ensin ammutaan kuminauhapyssyillä muovikippoja, sitten ratsastaan keppihevosilla esteitä. Eli villinlännen meininkiä. Mainokseen tuli sitten kirjoitetta WILD WEST - Shooting-equestrian-biathlon, 1e/round, 2e/3 rounds. Säännöt menivät jotenkin niin, että pudotuksista tuli sakkoja, ja jos ei ampunut hyvin, piti ratsastaa enemmän kuin huippusuorituksella.
(Näinkin suureellinen viritys oli mahdollinen siitä syystä, että meidän autossa oli ollut tilaa esteille ja hevosille ja kaikki kama oli löytynyt ikään kuin valmiina nurkista. Tosin puoliso rakensi uuden hienon aseen, joka oli kaunis ja oli ehjä vielä markkinapäivän aamuna vaikka leirin pojat olivat jo testanneet sitä aika paljon. Sitten tuli vanhimmainen ja otti aseen käteensä - naks -isä, mitä tapahtui, tuo liipasin taisi mennä halki!)
No, paikkoja niityllä jakaneet huokaisivat syvään ja laittoivat meidät vähän syrjään kaikista muista - hyvä juttu, sillä tilaa tässä lähinnä tarvittiinkin.
Suurin kuhina ja kassavirta kävi niityn keskiosassa, missä muun muassa myytiin lettuja, hattaraa, pehmoelukoita, rannenauhoja, kasvomaalausta, jalkakylpyjä, hierontaa ja vesi-ilmapalloja. Mutta kyllä meille asti ajautui kilpailuhenkisiä pikkupoikia. Norja ja entisen Jugoslavian alue olivat aktiivisia osanottajia meidän kaksinottelussamme. Eli tienattiin mekin jotain. Palkintoja tuli jaettua myös parhaalle tytölle ja parhaalle aikuiselle (hyvä sedät!).
Päivän pääpalkinnon voitti nuori mies Serbiasta - sen verran kilpailuhenkinen oli, että kävi säännöllisesti tarkistamassa oliko kukaan tehnyt häntä parempaa aikaa.
Hauskinta lienee ollut vartion omilla aikuisilla - etenkin miehillä, jotka lopuksi kisasivat melkein tosissaan toisiaan vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti