Minulla on lainassa Emma Goldmanin ("Maailman vaarallisin nainen") esseitä, mutta olen edennyt niissä vasta suomentajan esipuheen verran. Hyvä kun senkään vertaa, sillä jo sieltä löytyi ehkäpä kirjan pääajatus:
"(Noah) Chomsky alleviivaa sitä, että vapaata elämää elävät yksilöt voivat tehdä mitä vain, jos vain haluavat ja viitsivät, koska he eivät ole sidottuja vainoharhaisuuden ja rangaistusten ilmapiiriin ... Tätä Goldmankin korostaa: vastuu on jokaisella, eikä tietämättömyys tai mukavuudenhalu ole peruste sille, ettei tee asialle mitään..."
En ole viime aikoina kovin paljon jaksanut kuunnella radiosta puhetta, mutta viimeisellä pohjoiseen ajollani kuuntelin sen verran, että kuulin mitä Juhani Merimaa sanoi festareihin liittyen: "Yksikään ei ole niin hyvä, ettei olisi parannettavaa, eikä yksikään ole niin huono, ettei siitä olisi jotain opittavaa."
Nämä asiat kuuluvat niihin, jotka haluaisin jotenkin sanoittaa lapsilleni. Omaa oikeudentajuaan on lupa seurata, ja kuka vaan voi muuttaa maailmaa. Eikä mikään asia tai kukaan ihminen ole täydellinen, eikä tarvitse ollakaan. Ja toisaalta, kukaan ihminen ei ole niin tollo, etteikö häntä kannattaisi kuunnella ja häneltä oppia.
(Ehkä aihetta saatiin hitusen sivuttua, kun koululaiset sattuivat katsomaan kanssamme montaa mieltä herättävän dystooppisen komedian Idioluutio. Päästiin muun muassa huomauttamaan, että oikeasti tyhmyys ei periydy, ja että elokuvassa muutenkin oletetaan ihan väärin että huonosti toimeentuleva ja huonosti koulutettu tarkoittaisi samaa kuin tyhmä. Ja onko kukaan ihan kokonaan TYHMÄ?)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti