"Lappi on täyttynyt matkailijoista - vaikka pandemian takia kaikkien tulisi olla mahdollisimman paljon kotona. Tämä on erittäin vaarallista, sillä hiihtokeskuksissa viruksella on hyvät mahdollisuudet levitä (tai yllästyä, miten vain) ja Lapin sairaaloissa ei mitenkään ole kapasiteettia tällaisen ihmismäärän käsittelyyn. Osa suomalaisista ei käsitä, että miten ihmeessä porukka voi olla noin itsekeskeistä ja kujalla, että tästä kaikesta huolimatta lähtee.
Minä käsitän.
Meihin suomalaisiinkin on ajettu vuosikausia ajattelua, että jos sinulla on vapaata aikaa ja löysää rahaa, niin nyt nautit elämästä etkä stressaa turhia.
Aina kun olen itse murehtinut sitä, että oma kuluttaminen tuottaa niin paljon kärsimystä luonnolle ja kehitysmaille, on joku kiirehtinyt paikalle sanomaan, että älä nyt itseäsi syyllistä, olet sen ansainnut, ota nyt toinenkin lapsityövoimalla tehty puhelin, älä suotta kursaile.
Näin on ollut pakko olla. Koko länsimainen hyvinvointi ja överikulutus ovat niin räikeässä ristiriidassa maailman köyhimpien ihmisten elinolojen kanssa, että sen kylkiäisenä on pakko tulla ajattelumalli, jossa muiden kärsimys ei saa haitata omista elämyksistä nauttimista.
Tuon ajattelun mätiä hedelmiä noukitaan nyt, kun suomalaiset eivät kykene rajoittamaan omaa kulutuskäyttäytymistään, vaikka se aiheuttaisi muille hengenvaaran.
Koronavirus ei luonut tätä kaikkea. Se on vain peili, joka näyttää meille ihmiskunnan todelliset kasvot. Ihmiset ovat ilmastonmuutoksen kohdalla jättäneet jo kauan kuuntelematta tieteentekijöiden varoituksia ja jatkaneet kuluttamistaan kuten ennenkin - se on ollut mahdollista, koska vaikutusten näkymisessä kestää pitkään ja pahin tapahtuu yleensä kaukana rikkaista valtioista.
Nyt näemme, mitä tämä ajattelu aiheuttaa, kun vaikutukset ovat paljon konkreettisemmat ja iskevät lähelle: täyttä piittaamattomuutta asiantuntijoiden ohjeista ja muiden saattamista vakavaan vaaraan sen takia, että eihän oma loma nyt missään nimessä saa mennä pilalle.
Me loimme tämän hirviön ja päästimme sen vapaaksi. Emme piitanneet siitä vuosiin, koska emme ikinä kuvitelleet sen saapuvan tänne. Luotimme siihen, että hirviö pysyy rääkkäämässä kehitysmaiden köyhiä eikä koskaan hyökkää meidän kimppuumme.
Nyt se on täällä ja jokainen näkee sen. Ja kun alamme ymmärtää, millaisen tuhokoneen olemme keskuuteemme laskeneet irti, alamme samalla ymmärtää pelin hengen.
Joko ihminen tai hirviö. Molemmat eivät mahdu elämään tällä planeetalla. On aika etsiä perkeleen heikot kohdat, teroittaa nuolet ja valmistautua kaatamaan peto ennen kuin se tuhoaa meidät kaikki."
Meihin suomalaisiinkin on ajettu vuosikausia ajattelua, että jos sinulla on vapaata aikaa ja löysää rahaa, niin nyt nautit elämästä etkä stressaa turhia.
Aina kun olen itse murehtinut sitä, että oma kuluttaminen tuottaa niin paljon kärsimystä luonnolle ja kehitysmaille, on joku kiirehtinyt paikalle sanomaan, että älä nyt itseäsi syyllistä, olet sen ansainnut, ota nyt toinenkin lapsityövoimalla tehty puhelin, älä suotta kursaile.
Näin on ollut pakko olla. Koko länsimainen hyvinvointi ja överikulutus ovat niin räikeässä ristiriidassa maailman köyhimpien ihmisten elinolojen kanssa, että sen kylkiäisenä on pakko tulla ajattelumalli, jossa muiden kärsimys ei saa haitata omista elämyksistä nauttimista.
Tuon ajattelun mätiä hedelmiä noukitaan nyt, kun suomalaiset eivät kykene rajoittamaan omaa kulutuskäyttäytymistään, vaikka se aiheuttaisi muille hengenvaaran.
Koronavirus ei luonut tätä kaikkea. Se on vain peili, joka näyttää meille ihmiskunnan todelliset kasvot. Ihmiset ovat ilmastonmuutoksen kohdalla jättäneet jo kauan kuuntelematta tieteentekijöiden varoituksia ja jatkaneet kuluttamistaan kuten ennenkin - se on ollut mahdollista, koska vaikutusten näkymisessä kestää pitkään ja pahin tapahtuu yleensä kaukana rikkaista valtioista.
Nyt näemme, mitä tämä ajattelu aiheuttaa, kun vaikutukset ovat paljon konkreettisemmat ja iskevät lähelle: täyttä piittaamattomuutta asiantuntijoiden ohjeista ja muiden saattamista vakavaan vaaraan sen takia, että eihän oma loma nyt missään nimessä saa mennä pilalle.
Me loimme tämän hirviön ja päästimme sen vapaaksi. Emme piitanneet siitä vuosiin, koska emme ikinä kuvitelleet sen saapuvan tänne. Luotimme siihen, että hirviö pysyy rääkkäämässä kehitysmaiden köyhiä eikä koskaan hyökkää meidän kimppuumme.
Nyt se on täällä ja jokainen näkee sen. Ja kun alamme ymmärtää, millaisen tuhokoneen olemme keskuuteemme laskeneet irti, alamme samalla ymmärtää pelin hengen.
Joko ihminen tai hirviö. Molemmat eivät mahdu elämään tällä planeetalla. On aika etsiä perkeleen heikot kohdat, teroittaa nuolet ja valmistautua kaatamaan peto ennen kuin se tuhoaa meidät kaikki."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti