Viikko alkaa. Päässä on melkoinen annos viikonloppua: löytyy asukasyhdistyksen syystapahtuma ja sen kirpparilla myynti aika pienen voiton kera; taapero joka ei pysy hetkeäkään paikallaan ja on oppinut sanomaan ihmettelevällä äänellä A-OU; autotalli jota puoliso remontoi jo aika syvällisesti (ollaan menossa kattolaudoituksessa ja katon tukitoimissa); yövedonkin takia kiukkuileva 11-vuotias; ihastuttava elokuva Up in the Air (jossa George Clooney pääasiassa on lentomatkustaja, ja jonka matkaelämän fiiliksiin ja matkaeläjän ihmissuhteisiin osaa eläytyä vaikka oma matkaelämä onkin hiljentynyt aika lailla).
Eniten päässä mylläävät alkavan viikon asiat. Työtä. Naapurityöpisteessä ihmetellään koekalastusahventen koetuloksia. Pitäisi laatia apurahahakemus ensi viikon perjantaihin mennessä. Mitä siis haluaisin tehdä seuraavat pari vuotta? Ensi viikon perjantaihin mennessä pitäisi myös olla kasassa noin neljä opetustuntia hydrologiaa. Ehkä aloitan lukemalla peruskurssin tekstin läpi.
Harrasteita. Kuusivuotialla on jalkapallopeli (elämänsä ensimmäinen OIKEA PELI) keskiviikkona. Yhdeksänvuotiaalla huomenna. On muitakin menoja. Ja itse kun harrastaa tuota Ghanaan lähtöä, on valmisteltava tulevan viikonlopun tapahtumaa, jossa muun ohessa kerätään matkavaroja.
Vieraita tulisi illalla, katsomaan vauvatarvikkeita. Se olisi mukavaa, toivottavasti tulevat. Autotallin kattoa varten olisi ostettava lisää puutavaraa. Omenia on puu täynnä. Yksiin juhliin pitää muistaa ilmoittautua. Puolison kanssa olisi kiskottava jostakin tunti yhteiseen liikuntaharrastuksen aloittamiseen tässä työpaikan lähellä.
Onhan tämä kivaa, mutta ehkä sitten 20 vuoden päästä on kivaa kun voi tehdä vain muutamaa kivaa asiaa yhtä aikaa, ei kymmentä...
1 kommentti:
Niinpä! :-)
Kesällä joku kommentoi täyttä elämäänsä näin: "When I die, I want to be all used up"...
Lähetä kommentti