Mökki tyhjeni ja siirryimme loputkin aurinkoiseen Keski-Suomeen tuossa viime - torstaiko se oli? Joo oli se torstai. Perjantaina nautimme siitä kun perheen lapset ovat isoja ja pystyviä, eli kävimme puolison kanssa ihan kahdestaan AUTTAMASSA MUUTOSSA. Olipa hauskaa. Ei mitään sarkasmia tässä, meistä molemmista on kivaa olla muuttoapuna. Saatiin pizzaakin. Ja illalla ehdittiin käydä vanhimmaisen kanssa kirjakaupassa OSTAMASSA LUKIOKIRJOJA. Tuntui tosi hassulta, vähän niin kuin alettaisiin olla lapsen kanssa saman ikäisiä (hänestä ei varmaan tunnu samalta).
Lauantai oli päivä keittiössä. Olin ilmoittanut asiasta jo etukäteen, ja varoittanut että tavoitteena on muuttaa sesonkikalenterin mukaan kotiin kannetut kasvillisuudet ruoaksi, ja muutenkin kokeilla uusia reseptejä. Päivä viikossa on sopiva tahti olla keittiössä, ja olipa mukavaa ja tuottoisaa. Illalla syötiin mureaa lihaa, jota oli haudutettu koko päivä, ja muita tuotoksia oli lihakaalilaatikko, paahdettu parsakaali ja nektariinihillo habanero -chilillä! Ehkä minäkin opin laittamaan ruokaa.
Sunnuntai oli päivä autossa ja Helsingissä. Vanhimmainen ja kaverinsa menivät vielä yhdelle leirille tälle kesälle. Leiriä oli suunniteltu kaksi vuotta; paikkana oli entisen kotipaikkamme lähitalli, jolla vanhimmainen aloitti heppauransa 8-vuotiaana nassikkana. Otimme nuorimmaisen mukaan, ajoimme ensin mummin ja papan luokse lounaalle ja siitä edelleen Itä-Helsinkiin. Ajoimme kaikkien vanhojen osoitteittemme kautta. Meri-Rastilassa niitä oli kaksi, Vuosaaren uudella puolella yksi ja vanhalla puolella yksi. Ihan pieni nostalgia tuli, sillä minä viihdyin siellä idässä (vaikka Keski-Suomeenkin mielelläni muutin). Ovatkohan nuo "monikulttuurisuus-on-painajainen" -tyypit itse koskaan asuneet vaikkapa just Meri-Rastilassa? Siellä ne huivipäiset tytöt skeittilaudoilla ajeli nytkin, niin kuin ajelivat jo parikymmentä vuotta sitten. Muiden suomalaisten seassa. Viimeisimmän osoitteen vanhimmainen muisti parhaiten, ja siellä käytiin ihan kävelemässä ja katsomassa paikkoja. Kaikki oli kulemma paljon pienempää kuin hän muisti. Siitä heräsi pikkuinen epäilys, olisiko tallikin muuttunut pieneksi ja kämäiseksi. No ei ollut. Oli iso ja uljas niin kuin muistelimmekin. Sinne jäivät tytöt, ja he palaavat kotiin perjantaina.
Maanantaina lähinnä istuttiin sohvalla, käytiin puolison kanssa keskustassa kahvilla ja ihmeteltiin edelleen kun kouluikäisiä ei tarvitse hoitaa (ainakaan koko aikaa). Ja nuorimmainen lähti viimeiseksi viikoksi elämässään hoitoon perhepäivähoitajalle. Ja sitten lähdin taas pohjoiseen, muutamaksi päiväksi.
Olishan tässä muitakin puheenaiheita kuin omat kuulumiset, yhteiskuntasopimuksista ja Jyväskylän ralliviikonlopun kähinöistä, mutta ei ny jaksa eikä ehdi. Lukija voi miettiä omassa päässään, mitä mieltä näistä asioista on ja mihin laajempiin kuvioihin nämä tuntuvat istuvan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti