No en vielä ole ehtinyt ajattelemaan juurikaan. Toimimaan lähinnä. Lapset kouluun, auto katsastukseen, muutama sähköposti. Iltapäivällä voisi käydä muutaman tunnin meditoimassa arkistolla: katsomassa mitä papereita Oulusta on minulle lähetetty, ja laskemassa kuinka kauan niiden tarkka läpikäyminen tulee viemään. Olympialaisia ei ehdi enää katsoa kylliksi, kun pitää olla aamusta skarppina ja tehdäkin jotain.
Koulu on alkanut pojilla rutiinilla ja nuorimmaisella kevyen innostuneesti. Tällä viikolla hän aloittaa olla myös iltapäiväkerhossa eli päivät venyvät noin neljään ja alkavat olla aika väsyttäviä. Mutta saapa olla jonkun aikuisen valvovan silmän alla eikä tule pelattua Hay Daytä liikaa.
Olipa turistinen viikonloppu. Puoliso halusi käydä juoksemassa kilpaa Helsingissä ja päätimme lähteä yhdessä. Kun oli isohko hotellihuone jo varattuna, ja ylijäämäiset ihmiset pystyivät nukkumaan Järvenpäässä junamatkan päässä mummilla ja papalla. Isot lapset kävivät peräti elokuvissa ja Kansallismuseossa (joka oli pieni pettymys teineille, osa talosta oli remontissa ja "Vedenalaiset huoneet" oli valokuvanäyttely). Nuorimmainen seurusteli mummin kanssa. Näin marathonin lähdön ja totesin tapahtuman melko hurmoshenkiseksi. Kestävyysurheilu aiheuttaa ilmeisesti aikomoista riippuvuutta, mutta sellaista jota ei pidetä pahana. Sitten katsoimme isojen lasten kanssa vähän lisääkin juoksua ja kaikki näimme maaliintuloa melkein tunnin. Puolisokin tuli ja oli ihan hyvävoimainen. Sunnuntaina menimme monen vuoden tauon jälkeen vielä Linnanmäelle. On se kiva paikka, vaikka onkin kallis. Kuljin nuorimmaisen kanssa ja isot menivät omia teitään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti