Hohhoijjaa. Kuten vauvoja hoitaneet tietävätkin, se on kumma miten pirteänä alle yksivuotias pystyy heräämään melko aikaisin. Ja miten ei-pirteänä itse herää samaan aikaan. Kun sitten tuo lapsen alakertaan touhuamaan ja menee itse sohvalle puoleksi tunniksi torkkumaan, lapsella on hyvää aikaa tutustua DVD-hyllyn sisältöön.
Auto on edelleen korjaamolla (vesipumpun vaihdolla päästäneen, mutta operaatio tehdään vasta ensi viikon alussa). On siis käyty lähikaupassa, ei ole käyty kaikissa harrasteissa ja viikonloppuna ei kyllä kauheasti jakseta liikkua pyörillä neljän lapsen kanssa. Etenkin kun nuorimmainen vasta opettelee pyörän istuimessa oloa (kivaa on, ainakin lyhyet matkat) ja kuusivuotias ei osaa vielä kunnolla ajaa. Apparit otettiin pois pari päivää sitten, mutta vaappuvaista ja jatkuvaa apua vaativaa on vielä.
Koululta tuli kauhea pino lomakkeita, joiden avulla on seurattava kakkos- ja nelosluokkalaisen päivittäistä ruokailua, liikuntaa ja mediankäyttöä. No hyvä. Saako sanoa täällä, että inhoaa noita lappusia, etenkin kun niiden muistamiseen ja täyttämiseen vaaditaan vielä toistaiseksi tosi paljon vanhempien apua? (Ja nolottaa jos lounaaksi on muutama nakki ja eilistä spagettia. Ja entä jos on syöty melkein joka päivä sipsiä, kun sitä kerrankin on ollut kaapissa???)
1 kommentti:
Meillä nuo lomakkeet olivat olympiaviikolla - tuli paljon TV:n katselua, vaikka yleeensä ei ole juuri ollenkaan! ;-0
Lähetä kommentti