Muistoja pohjolasta

Käytiin viikko olemassa napapiirin pohjoispuolella. Ja osin napapiirin tuntumassa, kun puoliso juoksi Rovaniemen puolimaratonin ja minä ja teinit pidimme lomapäivän kaupungilla (juoksujalkaa piti itsekin mennä, jotta ehti puolimaratonin aikana sekä pelata korttia puistossa että käydä uimassa).

Mummu oli meillä mukana. Väittää tulevansa vanhaksi, ja aikoi harrastaa mökkeilyä enää ensi kesänä. Saapa nähdä. Mukavaa meillä oli, ja mummukin sai aika paljon vaan istua ja lukea kun lapset touhusivat meluisasti omiaan (edelleen lennokkikisoja, vaikka vanhin on jo täysi-ikäinen). Puoliso jaksoi käynnistää vesipumpun suoraan starttimoottorista kiskomalla (kärsivällisyysharjoitus). Lähtöpäivinä satoi mutta muuten oli kuivaa ja lämmintä. Tuliaisina oli siis märkä teltta, savunhajua, ja paljon kutiavia itikanpistoja ja mäkäränpuremia.

NIIN ja heinäkuun alkuun ehti mahtua myös mummun käyttäminen päiväseltään Herättäjäjuhlilla Nilsiässä. Nuorimmainenkin oli. Ja veisasi. Ja söi broilerikastiketta pitkän jonotuksen päätteeksi, ja riisipuuroa. Pelasi jalkapalloa muiden lasten ja nuorten kanssa, kuin kotonaan.