Hesarin sivuilla notkuessa tuli vastaan (varmaan jonkun imagokonsultin nimeämä) Älyttömyystesti. Tulos: roskiin heittämäni ruoantähteet vastaavat kasvihuonekaasupäästöllisesti noin 36 km:n autoilua, 5.7 kg hiilidioksidia viikottain. Tässä on mukana ruoan tuotannon, kuljetuksen ja varastoinnin aikainen kasvihuonekaasupössäyttely.
Ruoan heittäminen roskiin tuntuu muutenkin pahalta, muun muassa siksi, että vanhemmat eivät sitä suosineet, pula-ajan lapsia kun olivat. 50-luvun talossa asuessa melkein päivittäin tulee myös verranneeksi omaa elämäntapaa tod.näk. silloin vallinneeseen. Tunkiolle meni varmaan vähemmän kamaa kuin nyt menee kompostiin ja biojäteastiaan. Ja sitä kannettiin myös vähemmän kaupasta kotia. Ei kai tässä muu auta kuin harjoittaa sitä kuuluisaa KOHTUUTTA. Ei osteta Oltermannia, vaikka kerran kuukaudessa mieli tekisikin, kun se loppu menee aina pilalle. Ostetaan kohtuullinen määrä vihanneksia ja leipää, etteivät mätäne ja homehdu ennen syöntiä. Inventoidaan säännöllisesti jääkaapin sisältö, ja katsotaan millaiseen pöperöön tai pataan tähteet parhaiten uppoaisivat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti