keskiviikko 15. huhtikuuta 2020

Koronakevät 2020: pääsiäinen

Pitkäperjantai 10.4. Erikoistilanne huomioiden, päätettiin että tänään voi käydä kaupassa ja tehdä vähän töitäkin. Papan lähettämällä 40 eurolla saa paljon suklaata. Hyvätunnelmainen, jopa touhukas päivä. Keittiöhommia: punajuuriruokaa ja huomisen paistin keittämistä. Lettuja. Karanteenikeväässä on tehty lettuja joka viikonloppu.

Jopa puoliso aikoo tehdä jotakin keittiössä: englantilaista jälkkäriä.

Yhtäkkiä alkoi sataa lunta, eli nuorimmaisen kanssa suunniteltu Seminaarinmäen kaupunkisuunnistus lykkääntyi huomiselle. Kotijumppaa. Lukiolainen pölähti ulos kavereiden kanssa. Yläkoululaisen kaverit ovat edelleen netissä ja melu on kova. Yläkoululainen ei edelleenkään keksi tästä erikoistilanteesta yhtään huonoa puolta.

Olemme nyt olleet poikkeustilassa neljä viikkoa.

Huomaan että siitä on tullut oma uusi normaali. Nuorimmainen palasi nukkumaan takaisin omaan huoneeseensa; tarvetta huolta karkoittavalle läheisydyelle ei enää ollut. Elämään on tullut uusia, rauhallisia rytmejä - joku tuttava puhui paluusta lapsuuden tapahtumaköyhään aikaan. Saunassakin ehtii käydä. Sunnuntaisin otetaan zoom-yhteys mummiin, pappaan ja puolison sisaruksiin.

Uutisia ei jaksa kytätä koko aikaa ja tavallaan tuntuu että näin jaksaisi olla vaikka kuinka kauan. Tavallaan välillä iskee pistävä ikävä vaikkapa Helsinkiin, tai mummua, tai oloa jossakin missä on paljon ihmisiä vieri vieressä. Keittiön tiskipöydän nurkassa on valtava Italiasta joululomalla lähtetty panettone-kakku. Sitä on turha avata ennen kuin paikalla on yli kymmenen henkeä sitä syömässä (ja sehän säilyy). Se muistuttaa siitä, että  tulee vielä aika kun tässäkin keittiössä kokoontuu yli kymmenen ihmistä.

Sunnuntaina meidän piti ajaa Kilpisjärvelle, nauttia pohjoisen kevätauringosta, majoittua Wallgrenissä, nähdä tuttuja, asua entisen kollegan kanssa jolla on nykyään myös vaimo ja vauva. No, tämä meno siirrettiin suosiolla vuodella eteenpäin. Muu jää, mutta vauva ehtii muuttua taaperoksi.

Kun vatkaan kermaa sitruunajälkkäriin, osa minusta seisoo Kilpisjärvellä, vatkaa biologisen aseman huonolla vatkaimella tätä pääsiäisjälkkäriä ja katsoo lumista maisemaa.

Ei kommentteja: